ZEISSin näköseulonnan verkkotesti (2025)

Parempi näkeminen tarkoittaa myös parempaa elämänlaatua, koska näköaisti on tärkein aistimme. Saamme ympäristöämme koskevasta tiedosta 80 prosenttia silmien kautta. Silmää ei turhaan kutsuta ikkunaksi maailmaan. Optikon tekemän säännöllisen silmätutkimuksen pitäisi olla olennainen osa ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Kyseessä ei ole vain oma terveys vaan myös muiden turvallisuus, esimerkiksi liikenteessä. Näkötestissä tulisi käydä kahden vuoden välein, ellei tiedossa ole aiempia silmien ongelmia. ZEISSin verkossa toimiva näköseulontatutkimus antaa alustavan kuvan silmiesi toiminnasta.¹

Mitä seulontatestejä on olemassa?

• Tämä on testeistä tärkein. Jokainen silmälasien käyttäjä tuntee tämän testin. Optikko pyytää luettelemaan kirjaimia tai numeroita sekä tunnistamaan erityisten renkaiden (Landoltin renkaiden) aukon suunta – tunnistettavia kohteita näytetään erikokoisia. Optikko kirjaa, minkä kokoisia merkkejä tutkittava näkee vaikeuksitta. Sen jälkeen optikko suorittaa toimenpiteen, jota kutsutaan subjektiiviseksi refraktioksi. Kokeilukehykseen asetetaan eri voimakkuuksien linssejä, ja tutkittava kertoo kunkin linssin kohdalla, näkeekö sillä paremmin vai huonommin kuin edellisellä. Optikko optimoi linssin ensin yhdelle silmälle ja sitten toiselle. Sen jälkeen on tärkeä tutkia silmien vaikutus toisiinsa binokulaarisella testillä. Näiden lisäksi voidaan tehdä myös muita testejä, joilla havaitaan esimerkiksi assosioitu piilokarsastus, joka voidaan korjata ja joissain tapauksissa hoitaa.

  Ilmaisen verkkotestinensimmäisessä osassasimuloidaan näkökyvyn suorituskykyä näytöllä. Sillä ei voi korvata optikon suorittamaa näkötestiä. Se kertoo kuitenkin alustavan arvion näkökyvystäsi.

  Näkötestissä näön korjaamiseen tarvittava taittokerroin määritetään ilman mukautumista (silmän automaattinen mukautuminen eri etäisyyksille).

  0,00 D (diopteria)	normaali näkö (oikeataittoisuus)
  Voimakkuudet, jotka poikkeavat arvosta 0,00 D(diopteria)	taittovirhe (ametropia)
  esimerkiksi sph +2,00 D(diopteria)	kaukotaittoisuus (hyperopia) – myös ikänäön yhteydessä (kyky kohdistaa lähellä oleviin kohteisiin katoaa vähitellen iän myötä). Silloin puhutaan lähilisästä (Add).
  esimerkiksi sph -1,00 D(diopteria)	likitaittoisuus (myopia). Voimakkuudet, jotka ovat alle -6,00 D, luokitellaan vahvaksi likitaittoisuudeksi.
  cyl 1,00 D(diopteria)	sylinteritaittovirhe (hajataittoisuus) – silmä näkee pisteet palkkeina tai viivoina.

• Aluksi saattaa tuntua siltä, että tämä testi ei ole kovin tärkeä. Kontrastinäkö on kuitenkin erittäin tärkeä näkömukavuudelle. Ellemme erota kontrastieroja, silmät saattavat väsyä. Tiedämme kaikki, miltä tuntuu, jos tietokonenäytön kontrasti on väärin asetettu tai jos yrittää lukea heikossa valaistuksessa.

  Kontrastinäön tarkastaminen on tärkeä osa näkömuutosten arviointia. Kontrastiherkkyyden muutos saattaa olla merkki esimerkiksi glaukoomasta.

  Verkkoseulontatestintoisessa osassasimuloidaan kontrastinäköä. Testi voi kertoa alustavasti siitä, että kontrastinäkö ei ole täysin kunnossa. Optikkosi tarkistaa asian mielellään tarkemmin.

• Värisokeudeksi kutsumamme tila on paljon yleisempi miehillä kuin naisilla. Kyseessä on geenivirhe, josta kärsii maailmassa 180 miljoonaa. Saatavilla on erilaisia linssejä.

  1. Värinäön heikkouksista kärsivillä on vain rajoitettu kyky tunnistaa tiettyjä värejä. Kaikki aistinsolut – punaiset, vihreät ja siniset tapit – ovat olemassa verkkokalvossa, mutta osa niistä ei toimi kunnolla. Yleisin muoto on punaviherheikkous.
  2. Osittainen värisokeus: Tässä värinäön heikkoudessa osa aistinsoluista puuttuu kokonaan tai ei toimi. Jäljellä on vain kaksi toimivaa reseptorityyppiä. Sen seurauksena värinäkö on merkittävästi rajoittunut. Se saattaa toisinaan olla vaarallista, etenkin punaheikoille ja punasokeille autoilijoille. Esimerkiksi sumussa he näkevät vain mustaa eivätkä edessä ajavan auton punaisia takavaloja.
  3. Täydellinen värisokeus: Akromatopsiana tunnettu sairaus on hyvin harvinainen. Sitä sairastavat eivät aisti mitään värisävyjä.

  Sen diagnostiikassa silmänhoidon ammattilaiset käyttävät kolmea eri testiä: pseudoisokromaattisia laattoja, Farnsworthin testiä ja Nagelin anomaloskooppia.

  Ilmaisen verkkotestinkolmannessa osassavoit testata värinäkösi värikaavioilla.

• Hajataittoisuus on ihmissilmän taittovirhe, jossa tarkennuspiste ei jakaannu tasaisesti silmän meridiaaneille. Muiden taittovirheiden tapaan hajataittoisuus voi muuttua vähitellen iän myötä. Hajataittoisuuden oireita voivat olla silmien rasittuminen, päänsärky ja vaikeudet yöllä ajamisessa. Hajataittoisuus voidaan korjata sopivilla silmälaseilla tai piilolinsseillä.​

  Voit testata hajataittoisuudenosassa 4.

  Testissä käytetään symbolia, jossa on eri suuntaan kulkevien mustien viivojen ryhmiä. Nämä viivat näkyvät harmaan eri sävyissä, jos silmissä on hajataittoisuutta. Tehtävänäsi on ilmoittaa, näetkö ryhmät eri tavalla tarkkoina/mustina, mikä on hajataittoisuuden ensimmäinen oire.

• Näkökenttä tarkoittaa aluetta, jolla aistimme valoa ja havaitsemme kohteita. Alue saattaa kutistua tietyissä silmätaudeissa, etenkin neurologisista syistä. Koska nämä taudit voivat kehittyä vähitellen, myös näkökenttään voi tulla muutoksia ajan myötä. Hyvin toimiva keskeinen näkökenttä on tärkeä esimerkiksi lukemisessa ja toimistotyössä. Ääreisnäkökenttä tuo tärkeää tietoa esimerkiksi autoa ajaessa.

  Voit testata näkökentän Amslerin ruudukollaosassa 5.

  Näkökenttätestissä käytetään ruudukkomaista rakennetta, jossa on keskellä tarkennuspiste, ja se perustuu kliinisessä käytössä olevaan Amslerin testiin. Testi suoritetaan lähietäisyydellä, noin 30 cm silmästä, ja sillä voidaan seuloa keskeisen näkökentän ongelmia. Poikkeamat voivat ilmetä vääristyneinä, puuttuvina tai katkonaisina viivoina ruudukossa. Tärkeää: Omalla puhelimellasi tai näytölläsi Amslerin ruudukon koko voi poiketa suositellusta.